Kun pitää helposti valmistaa ruokaa, silloin puolivalmiit raaka-aineet pelastavat aikaa muualle.
Uuniruuathan kypsyvät itsekseen ilman vahtimista. Tänään ostin pakastetun perunasipulisekoituksen. Pussin kyljessä oli ohje.
Laita uunivuokaan jäisenä perunasipulia kerroksittain anjovis-rasiallisen kanssa. Kaada päälle ruokakermaa 2 desiä. Kypsennä 225 asteessa noin tunti. Voiko yksinkertaisempaa ruuanlaittoa olla. Koska meillä on kiertoilma-uuni, kiusaus kypsyi vajaassa tunnissa ja alensin lämpöä 200-asteeseen.
Kiusaus ei ollut ihan niin hyvää kuin se voisi olla. Ensinnäkin sipuln makua ei löytynyt ruuasta ollenkaan. Jos olisin tämän tiennyt olisin kuullottanut mukaan sipulia. Mustapippuriakin olisi pitänyt ripsauttaa joukkoon. Ruokakerman olisi voinut korvata oikealla kermalla, ainakin osaksi, loppu sitten maitoa. Se vaan on joissakin perinteisissä ruuissa, että kerman kera siitä saa kaksiverroin parempaa. Tosin kaloreita oli nyt vähemmän kermaan verrattuna. Ensi kerralla sitten oikein kunnon kiusausta. Siihen voi mennä kuitenkin aikaa.
Abban anjovikset olivat hyviä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
samaa mieltä - janssoni kaipaa sipulia ja oikeaa kermaa! en oikein tykkää käyttää noita valmiita perunasipulisekoituksia, koska (yhden kokeilun jälkeen) sain niistä aika muussia aikaiseksi. tykkään että palat saa olla paloja.
VastaaPoistajuu aivan samaa mieltä. Vaikka helppoa on ei lopputulos ole niin hyvä kuin näyttää.
VastaaPoistaEnsi kerralla perinteisesti.
yksin elävän papan on aika helppo tehdä kaupan aineista.ja maku paranee kun on ite tehnyt.ja lisää mausteita.
VastaaPoistaNäinhän se on, kyllä maustamalla ja lisukkeilla saa ihan syötävää
VastaaPoistaSe on hassua, miten nää lapsuuden inhokkiruoat on niin huippuhyviä ja hienostuneen makuisia aikuisena :-D
VastaaPoistaMaistoin ensimmäistä kertaa janssonia sitten lapsuudenvuosien joskus viime keväänä poikaystävän äidin valmistamana ja niin oli hyväää.