keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Silakkarullat ja uuniomenat

Silakasta saa nopeasti ruokaa uunissa. Syyskuun Ruokamaailmassa oli Vanhanajan silakkarullat-ohje. Se kuulosti kokeilemisen arvoiselta. Silakan jälkeen käy makea jälkiruoka, uuniomenat sopivat hyvin kypsytettäväksi uunissa silakoiden jälkeen.

Vanhanajan silakkarullat

600 g silakkafileitä
2 tl uolaa
mustapippuria
1 pienehkö sipuli
3 rkl hienonnettua tilliä, jätin tillin pois, en pidä niiden mausta silakoissa
2 dl vettä
1/2 dl väkiviinaetikkaa
1 1/2 rkl sokeria
Kuori ja hienonna sipuli. Silppua tilli, jos käytät sitä.

Aseta silakkafileet nahkapuoli alaspäin työlaudalle. Sirottele niiden pinnalle reilu teelusikallinen suolaa, mustapippuria ja puolet sipulisilpusta sekä tillistä. Kääri fileet rullalle pyrstöpuolesta alkaen. Aseta tiiviisti uunivuokaan. Sirottele pinnalle loppu sipuli ja tilli. Sekoita veteen etikka, sokeri ja suola. Kaada liemi vuokaan.

Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Tarjoa lämpimänä tai hyvin jäähdytettynä.

Meillä syötiin silakkarullia lämpiminä Linkosuon italialaistyyppisen Ruis Favorito-leivän kanssa.
Leipä sopi erinomaisesti silakan kanssa nautittavaksi, yhdistelmä oli hyvä. Vaikkakin leipäpussin tekstissä sanotaan. Picante-perhe tuo pöytään ilakoivan pikanttia, välimerellistä vaihtelua. Picantet ovat herkkua sellaisenaan, yksin syötynä. Ylellisimmiltä ne kuitenkin maistuvat ystävien parissa. Kahvin/teen/viinilasillisen ja vilkkaan sananvaihdoin saattelemana.

Kyllä ne maistuivat silakoidenkin seurassa ja perheen parissa herkutellen.
Mielestäni Linkosuo leipoo parhaat leivät. Mikä vielä parasta leivät pakataan paperipusseihin.

Uuniomenat

Uuniomenien valmistaminen on kaikille tuttua. Pese omenat, varsinkin ulkolaisen omenan kohdalla pesu on aivan ehdotonta runsaiden tuholaismyrkytysten takia. Poista siemenkota.
Lado omenat uunivuokaan. Ripottele pinnalle runsaasti kanelia ja hiukan vaniljasokeria. Kaada päälle lopuksi tummaa siirappia. Paista 200-asteessa noin 20 minuuttia.
Laitoin uuniin isoja ranskalaisia omenia ja pieniä suomalaisia omenia. Pienet hiukan muussaantuivat isojen paistoajassa, mutta lopputulos maun suhteen oli erinomainen.
Päälle kaadettiin vielä Valion Vanilla-vaniljakastiketta.

4 kommenttia:

  1. Noista silakkarullista tulee ihan lapsuus mieleen, meillä niitä syötiin kylmänä ja muistan, että se oli oikeata herkkua.En olekkaan syönyt tuota vuosikausiin, mutta pitäisi kokeilla täällä jostain pikkukaloista, ehkä sardiineista, jos sattuis niitä tuoreena löytämään.

    VastaaPoista
  2. Tein sunnuntaina vähän samantyylisellä resptillä. Erotuksena liemen määrä: puolelle kilolle fileitä 1 dl etikkaa ja 4,5 dl vettä.
    Se oli jotain aivan kamalaa, maistu pelkälle etikalle! Mulla tuli maha niiiin kipeäksi, vaikka maistoin vain yhden silakan. Nyt suhtaudun aika varauksella samantyylisiin ohjeisiin ja kyselenkin; oliko nämä aivan aikustenoikeasti hyviä?

    VastaaPoista
  3. helmi,
    aika reippaasti nestettä puolelle kilolle, olisiko ollut puolet liikaa.

    Ruokamaailma on testannut ohjeet ja itseasiassa tämä on vanhaohje, joka löytynee monesta keittokirjasta.
    Uunikypsytys pehmentää liemen, jota ei siis nautita, vaan pelkät silakkarullat syödään.
    Koska pidän silakoista eri tavoin valmistettuna, voin todeta, että meillä on rullat syöty ja mausta pidetty.
    Jos ei pidä suutarinlohesta eikä etikkaliemessä kypsytetyistä silakoista tai kaloista eipä niitä kannata laittaa.
    Mutta oikeat mittasuhteet olivat reseptissä, tillin jätin pois, hyviä ovat laitan vastakin.

    VastaaPoista
  4. yaelian,
    Lapsena meilläkin syötiin silakkarullia ja suutarinlohta.
    Sardiinit sopivat hyvin silakan asemasta, se on niin lähellä silakkaa maun suhteen.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.