Kunnon pekonia eli siansivua sujahti Kauppahallin Jokiselta kassiini, sitä perinteistä valmiiksi viipaloitua luomupossua. Maanantain MOT-ohjelma ravisteli rasvatottumuksia, kasvisrasvat vastaan eläinrasvat. Omatuntoni sai vahvistusta siihen, että eläinrasvat eivät ole ollenkaan niin pahoja kuin on väitetty. Yksinkertainen yleistys tämän jälkeen, epäterveellistä on kaikki se mitä syöt vielä sen jälkeen, kun olet kylläinen. Ylensyöminen on pahasta, mutta sitä ovat myös kermakakut, suklaa, limskat, makeiset eli juuri ne mitä emme ruuaksi luokittele. Tunnustan, että syyllistyn myös näiden syömiseen, mutta harvoin. Limskoja emme juo ollenkaan.
Hyvällä omatunnolla päätin tiristellä tänään pannulla pekonia, paahdoin uunissa juureksia ja sekoitin pienen salaatin. Miten melkein kielletty voi olla näin syntisen hyvää. Omatunto vain myhäili, melkein näin sen nyökyttelevän hyväksyvästi. Kunhan et liian usein ja muistat käydä lenkillä.
Paahdettua pekonia ja uunijuureksia
Ota esiin valurautapannu, ei pakollinen jos sinulla ei ole sitä, kuumenna pannu ja laita huoneenlämpöiset pekoniviipaleet pannulle alenna lämpöä. Paahda viipaleet ja käännä, ripottele pinnalle hieman suolaa ja paahda toiselta puoleltakin kauniin ruskeaksi. Liika rasva tirisee sopivasti pannulle. Eikä sinun tarvitse sitä nauttia, ellet halua. Meillä kastettiin leipää tähän rasvaan, olipas se herkkua, mutta hyppää tämä osio yli ellei sovi sinulle.
Kuori ja viipaloi juurekset, lanttua, porkkanaa, palsternakka ja perunaa. Laita viipaleet matalaan uunivuokaan tai uunipellille. Sivele pinnalle Keiju-rypsiöljyä ja ripottele mausteet pinnalle mustapippuria, paprikaa ja suolaa. Kypsennä kiertoilmauunin 175-asteessa (tavallinen uuni 200-astetta) noin puolisen tuntia tai sen verran, että ovat kypsiä. Uunijuurekset kannattaa valmistella ja laittaa uuniin siinä vaiheessa, kun otat pekonin huoneenlämpöön. Pekonin paistaminen suoritetaan vasta kun juurekset ovat kypsiä.
Salaattiin sekoitin rucolaa, valkokaalisuikaleita, kuorittua kurkkua , suikaloitua paprikaa ja tomaattilohkoja. Ei kastiketta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mä olen jo vuosia kauhistellut sun epäterveellisten ruokakermojen ja floora vispien käyttöä. Mutten ole uskaltanut sanoa mitään, virallisterveellinen Ppuska-meininki istuu ihmisissä niin syvällä. Enkä ole halunnut riidanhaastajan mainetta. Eikä tarvittu kuin yksi teevee-ohjelma ja mieli muuttui monilla ;)
VastaaPoistaHerkullista ai ai meillä on nyt tytötkin tykästynyt pekoniin. Isäntä siitä sitten tekee tytöille kunnon iltapaloja.
VastaaPoistaKrisu,
VastaaPoistaRuokakermassa on kermaa.
Kuuleppas Krisu, sinä et tiedä perheemme terveys/sairaus-tilannetta. Mieheni on käynyt jo kaksi kertaa lähellä taivaanportteja. Uskomme sydänlääkäreitä kuitenkin tässä vaiheessa. Mutta kaikkea ei ole kielletty, saamme toki joskus paahtaa pekonia.
Floravispiä on käytetty jälkiruuissa ja usein luomujogurttien seassa. Kermakakkuja tosin emme kovin paljon syö, mutta joskus niitäkin.
Paistan kalaa voissa, muutoin käytän paistamiseen rypsiöljyä ja oliiviöljyä salaatinkastikkeeseen.
Ihan en yhtä teevee-ohjelmaa vielä täydestä ota, vaikka voi siinä perääkin olla. Tosikko en ole ja tässä postauksessa on huumori aika tärkeässä osassa.
Kiitos, että olet lukenut blogiani.
Tupu,
VastaaPoistaSe on niin hyvää, kyllähän meilläkin sitä silloin tällöin paahdetaan, vaikka en jokaista ripsausta tänne postaakkaan :)
Kuulepas, Arleena, mähän sanoin mitä tapahtuu, kun kerron mielipiteeni :)
VastaaPoistaKrisu,
VastaaPoistaMielipiteitähän on tasan kaksi yksi kummallakin. Tietysti tunnen ehkä paremmin arvostelun kohteen, koska se häärii omassa keittiössäni.
En osaisi itse kauhistella näkemättä muiden käyttämiä ruokakermaa ja flora vanillaa.
Suon kuitenkin meille nuo kamaluudet. Tänään tosin käytin creme frachea.
Kukahan muu muuten sitä Valion ruokakermaa ostaa ja Floran vanillaa.
Ei tarvitse enää vaivautua vastaamaan.
Ei vaivaa yhtään vastaaminen. Se vaivaa ja on surullista, että suutuit kuin turkinpippuri. Maailma muuttuu myös maitohyllyssä pikkuhiljaa parempaan suuntaan ja tuoteselosteita kannattaa lukea. Ja nyt en tule tänne enää.
VastaaPoista