torstai 12. elokuuta 2010

Suussasulava mustikkapiirakka

Tämän mustikkapiirakan leivoin jo reilu viikko sitten. Pieni suttuinen muistilappu putkahti työpöydän paperikasasta esiin. Siihen olin tallettanut piirakan ainesmäärät. Postaaminen oli jo unohtunut, onneksi joskus tulee pöyhittyä paperipinoja ja tekee löytöjä. Tämä pohja sopii muillekin marjoille ja myös omenoille.
Syy miksi käytin ruis- ja tattarijauhoja on yksinkertainen. Niitä oli kaapissa ja niiden käyttö on aika vähäistä.  Saan oivallisesti tyhjennettyä nämäkin pussit ajoissa.

Suussasulava mustikkapiirakka
100 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
1 kananmuna
1 dl ruisjauhoja
1 dl tattarijauhoja
1 tl leivinjauhetta
täyte
1 tlk ranskankermaa
1/2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
4 dl mustikoita
Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi, lisää muna sekoittaen. Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe ja lisää siivilän läpi  taikinaan. Sekoita kevyesti. Voitele piirakkavuoka  ja levitä taikina vuokaan ja reunoille. Anna sen levähtää sen aikaa, kun sekoitat ranskankerman, sokerit ja kananmunan.  Levitä täyteseos taikinalle vuokaan.  Lisää pinnalle mustikat. Kypsennä uunin keskitasossa 200-asteessa noin 30 minuuttia.
Anna piirakan hieman jäähtyä. Parhaimmillaan piirakka on lämpimänä. Piirakka murenee otettaessa, se kuuluu tämän piirakan luonteeseen. Sopii erinommaisesti jälkiruokana vaniljakastikkeen kera. Seuraavana päivänä piirakka on jo tiivistynyt ja sitä voi leikata  paloina. Ja sopii tätä nauttia jäätelönkin kera.

2 kommenttia:

  1. Näyttää niin murealta ja herkulliselta, että täytynee huomenna tehtailla itsekin kesän ensimmäinen mustikkapiirakka.

    Nämä ruokakuvasi ovat nykyisin entistä kirkkaampia ja tarkempia, houkuttelevan näköisiä kaikki!

    VastaaPoista
  2. Katriina,
    Tätä piirakkaa kannattaa syödä lämpimänä, silloin se on mehukkaillimaan. Tosin palat murenevat, mutta se ei haitanne., varsinkaan jos jälkkärinä tarjoaa vaniljakastikkeen kera.

    Samalla kameralla olen ottanut kuvia, mutta olisiko tuo erittäin suuri kuva-valinta kuvien esittämiseen parempi vaihtoehto kuin ne pienet kuvat. Huomasin itsekin samaa.

    Tosin onhan kuvauksessakin vaihtelua, aina en saa aseteltua niin hyvin. Tai olisiko se siinä, että harjoitus tekee pikkuhiljaa "mestarin".

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.