sunnuntai 3. elokuuta 2008

Yhtä hyvää kuin sisäfilee

Nyt jakaantuvat mielihalut kahtia, kun kerron tästä ruokalajista. Tai voi olla, että teistä vain kolmasosa on valmistanut joskus tätä ruokaa, tai olisiko ettei kukaan. Epätietoisuudesta johtuen pyytäisin pientä palvelusta. Olisiko kovasti vaivaa, jos vastaisitte kommenttiosiossa, mitä mieltä olette. Laadin kysymykset, mutta voit vastata myös omaan tyyliisi.
1. En ole koskaan valmistanut enkä syönyt. 2. En pidä tästä ruuasta, enkä aio sitä koskaan valmistaa ja syödä. 3. Olen syönyt, mutta en itse valmistanut. 4. Valmistan tätä ruokaa silloin tällöin. 5. Pidätkö tästä ruuasta.
Meillä valmistetaan tätä ehkä noin kerran kuukaudessa. Pidämme tästä ruuasta. Vertaamme tätä sisäfileeseen, mutta olisiko tämä mureampaa ja mehukkaampaa.
Keitetty kieli sitruunakastikkeessa syntyy näin.

Huuhtele ja harjaa kielet kylmän hanan alla. Laita ne kattilaan, kaada kylmää vettä päälle sen verran, että kielet juuri ja juuri peittyvät. Kun kielet ovat hetken kiehuneet, kuori vaahto ja lisää maustepippuria, laakerinlehtiä ja possunkielelle suolaa. Naudan kieli suolataan vasta kypsänä. Anna kiehua hiljalleen pienellä lämmöllä. Possun kielet kypsyivät noin kahdessa tunnissa, naudan kielet vaativat tunti-kaksi pitemmän ajan. Poista kielistä lämpiminä kuorinahka, se lähtee silloin parhaiten. Jätä kielet liemeen odottamaan.

Kastike
Kuumenna pannulla voi/rypsiöljy
Lisää silputtu sipuli ja kuullota hetki. Lisää sen jälkeen 3-4 rkl vehnäjauhoja ja jatka kuullottamista sen verran, että jauhot kypsyvät ja saavat paahteisen maun.
Siivilöi joukkoon noin 4-5 dl keitinlientä, sekoita sileäksi ja anna porista hetki.
Lisää mausteiksi jauhettua mustapippuria, paprikajauhetta (lähinnä värin takia) ja purista vielä hieman sitruunamehua. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Sekoita lopuksi joukkoon pieni tilkka kermaa.

Viipaloi kieli ja tarjoa keitettyjen perunoiden, suolakurkkujen ja salaatin kera. Ripottele pinnalle tuoretta persiljaa.
Makuelämykseltään kieli on verrattavissa sisäfileeseen. Onhan kieli samalla tavalla lihaa kuin fileekin. Kylmä, ohueksi viipaloitu kieli sopii hyvin voileiville.
Pyydän vielä, että antaisitte mielipiteenne kommenttiosiossa kieliruuasta. Esimerkiksi vastaamalla alkuosiossa pyytämiini kysymyksiin.










Lopuksi vielä maistuivat mansikat rahkakermalla, jonka makeutin intiaanisokerilla.

10 kommenttia:

  1. Eli: olen syönyt, mutten itse valmistanut (kohta 3.). Isäni valmistaa joskus jouluisin kieltä keittämällä. Oikein mureaa on ollut.
    En ehkä kuitenkaan sitä itse rupea valmistamaan, ei ole ihan NIIN suurta herkkuani..

    VastaaPoista
  2. Kieli on herkkua! En vain ole itse sitä ikinä valmistanut, mutta nämä ohjeet ovat niin hyvät ja yksityiskohtaiset, että saatan niiden avulla ryhtyä kielen keittoon.

    VastaaPoista
  3. En ole koskaan syönyt(kielileikettä ei varmaan lasketa), mutta koklaisin kyllä mielelläni. Juuri koskaan sitä ei valitettavasti näy kaupan tiskissä, joten täytynee odotella, kunnes jostain ilmestyisi kieli käytettäväkseni...

    VastaaPoista
  4. Äiti aikoinaan teki juuri tuolla tavalla kieltä ja sitä syötiin vielä kylmänä leikkeleenäkin. Minä pidin, kuten hapanimelästä tillilihastakin. Opettelin itse sitten nuorena valmistamaan myös kieltä, mutta eipä ole tullut tehtyä enää aikoihin, liekö joka kaupassa myytävänäkään.

    Kieltämättä ajatus kielestä ei ole houkutteleva. On kivempi syödä, jos ei ole nähnyt sitä raakana!

    VastaaPoista
  5. sooloilija, plussa on, että olet syönyt. Et siis ihan kokonaan poissulje kielivoileipiäkään.
    Juuri nyt syön herkullista kieliviipaleeella päälystettyä ruisvoileipää.

    VastaaPoista
  6. zucchini,
    kannattaa itse tehdä kielisruokaa. Possunkielistä pidän itse eniten.
    Ja voi että kun maistuvat ruisleiväkin päällä hyvältä

    VastaaPoista
  7. helmi,
    meidän markettien hyllyillä sekä S- että K marketeissa sitä on aika usein, ja jos hallissa käy siellä samoin. Pieniä katkoja voi toki olla. Kannttaa tutkailla tarkasti hyllyt tai kysäistä lihatiskin vastaavalta, koska tulee

    VastaaPoista
  8. katriina,
    tietty meillä lapsuudenkodissani valmistettiin ruuaksi possusta, hirvestä, lampaasta tai vasikasta aivan kaikki mahdollinen niin kielikin. Kalaa sen sijaan oli harvemmin.
    Johtuneeko tästä, että kielestä on tullut herkkua myös pöydässämme.
    Kuten ed vastauksessa totesin ainakin täällä löytyy kaupoissa ja hallissa. Liekö sitten herrojen herkkua vain sielläpäin.

    Minusta se näyttää suht samannäköiseltä kuin sisäfilee noinesteettisesti.

    Muuten minua hirvittää kaupoissa muovikelmuun pakatut tuoreet kalat ja samoin erilaisissa maustemönjissä lilluvat broileri- ja liharuuat.

    VastaaPoista
  9. Aah! nam-nam! olen tehnyt muutaman kerran ja syönyt sitä useammin hyvällä halulla! Hitsit, vuosia on viime kerrasta, nyt on haettava hallista naudan kieliä mahdollisimman pian!

    Krisu

    VastaaPoista
  10. Vastaan, että en ole koskaan syönyt (tietääkseni) kieltä muuta kuin leikkeenä, mutta jos saisin jossain maistaa niin taatusti maistaisin.

    Kun nuorempana olin kaupassa lihatiskissä töissä, myytiin siellä paljonkin naudan ja possun kieltä. Nykyään vaan nuo palvelutiskitkin taitaa olla harvinaista herkkua:(

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.