Keittiötasolla isossa vanhassa Riihimäen Lasin lasipurkissa säilytän kananmunat. En pidä niitä jääkaapissa. Esimerkiksi leipomiseen sopivat parhaiten huoneenlämpöiset munat. Iittalan lasipurkeissa on suola. Hieno ruususuola, jota käytän päivittäin ja karkea ruususuola, joka sopii lähinnä suolaamiseen ja hieman murskattuna sormisuolana.
Ruususuolasta kertoo Xoco.fi näin
Kristallisuola (ruususuola) sisältää natriumin ja kloridin lisäksi
muita alkuainetta, jotka säätelevät mineraaliaineenvaihduntaamme. Se
sisältää mm. magnesium-, kalsium-, kalium-, mangaani- ja fosforisuoloja,
kromia, kuparia, fluoria, rautaa, molybdeeniä, seleeniä ja piitä.
Kemiallisesti puhdistetulla natriumkloridilla ei ole mitään tekemistä
mineraalipitoisen, raffinoimattoman luonnonsuolan kanssa. Suolan
jalostaminen eli mineraalien poistaminen, paakkuuntumisenestoaineen ja
jodin lisääminen on muuttanut suolan täysin toiseksi tuotteeksi. Yhä
useammat ovat alkaneet epäillä, että suuri muutos ihmiskunnan
terveydessä tapahtui silloin, kun suolaa alettiin teollisesti
prosessoida. Yhä useammat haluavat saada suolansa sellaisena kuin luonto
sen on meille suunnitellut.
Kovassa fyysisessä ponnistelussa tai suolattomassa ruokavaliossa
elimistö menettää suolaa ja vettä. Suolanpuute voi johtaa solujen
toiminnan häiriintymiseen ja rappioitumiseen sekä elimistön kuivumiseen
ja hapettumiseen. Suolatasapaino on edellytyksenä terveelle
aineenvaihdunnalle, ruoansulatukselle, entsyymitoiminnoille ja yleiselle
hyvinvoinnille.
Raffinoinnin eli jalostusprosessin aikana
suola kuumennetaan korkeassa lämpötilassa, jolloin suolan
ainutlaatuinen, sähkönjohtokykyyn liittyvä molekyläärinen rakenne
muuttuu. Puhdas natriumkloridi lisäaineineen on kehollemme myrkkyä, jota
elimistömme ei tunnista, vaan pyrkii siitä eroon. Voidaan sanoa, että
suolaa on kahta laatua: toinen uhkaa terveyttäsi, toinen luo ja
ylläpitää sitä.
Ruususuolaa olen käyttänyt jo lähes kymmenen vuotta. Makueron prosessoituun huomaa myös. Ruususuolan maku on pehmeä eikä kitkerä, kuten prosessoiduissa suoloissa usein on.
Hintaero prosessoituihin on aika iso. On muistettava, että suolaa käytetään pieniä määriä, joten ruokalaskussa hintaerolla ei ole kovinkaan paljon merkitystä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Minäkin olen jo aika monta vuotta käyttänyt pelkästään ruususuolaa:-) osin kaapissa on myös pussi intialaista mustaa suolaa.
VastaaPoistaTottakai kananmunat huoneenlämmössä.
VastaaPoistaMe olemme olleet jo jonkin aikaa sormisuolan käyttäjiä eli kauniissa astiassa pöydässä sitä on saatavilla, kuka haluaa. Kala graavataan käyttäen merisuolaa tai tavallista.
Ruususuola on jo nimenä houkuttava...
Ruususuola... mmm... kauniin romanttinen nimi :) (PS. Haukkapala on vaihtanut nimeä ja muuttanut uuteen osoitteeseen).
VastaaPoistaRuususuolalla on omat vankat kannattajansa. Itse käytän merisuolaa (sitäkin aika vähän), koska olen lukenut sen olevan terveellisempää kuin ruususuola. Tulosten perusteella kannattaisi kuulemma käyttää merisuoloja vuorisuolojen sijaan, koska merisuolat sisältävät vähemmän natriumia ja klooria, joita nykytiedon valossa saamme jo riittävästi. Lisäksi merisuolat sisältävät suurempia pitoisuuksia joistakin elimistölle tärkeistä hivenaineista, kuten magnesiumista.
VastaaPoistaNo, nämä ovat näitä koulukuntajuttuja...
Jael,
VastaaPoistaOLen vain tykästynyt ruususuolan makuun ja sen terveellisyyteen.
Leena Lumi,
Sormisuolat ovat myös hyviä. Käytin niitäkin yhdessä vaiheessa. Voisin ottaa taas käyttöön ruususuolan rinnalle.
Dreamer,
Tulenpa käymään uuteen blogiisi
Lumo,
Luulen ja uskon myös laadukkaan merisuolan olevan hyvää. Täytyy tutkailla sitäkin. Sen tiedän, että se on hieman voimakkaampaa ruususuolaan nähden.